Voiko debatointitaitoja hyödyntää työelämässä?

JCI Kuo­pio jär­jes­tää useam­man ker­ran vuo­des­sa de­ba­toin­ti­kou­lu­tuk­sen jä­se­nil­leen, jon­ka tar­koi­tuk­se­na on har­joit­taa tu­le­vai­suu­den joh­ta­jien ar­gu­men­toin­ti­tai­to­ja. De­ba­toin­ti, sen sään­nöt ja ra­ken­ne oli en­tuu­des­taan it­sel­le tun­te­mat­to­mia, vaik­ka­kin epä­vi­ral­li­sia väit­te­lyi­tä niin po­lii­tik­ko­jen kuin eri­lais­ten kes­kus­te­luoh­jel­mien osal­ta on tul­lut­kin kat­sot­tua. Jäin poh­ti­maan kou­lu­tuk­sen ai­ka­na, min­kä­lai­sia työ­elä­män­tai­to­ja de­ba­toin­ti it­sea­sias­sa meil­le opet­taa ja ym­mär­räm­me­kö me to­del­li­suu­des­sa tä­män tai­don merkitystä?

Mikä debatti?

JCI:n te­ke­män tut­ki­muk­sen mu­kaan avoi­muus, yh­teis­työ­ky­ky ja ih­mi­so­rien­toi­tu­nei­suus ovat joh­ta­jan tär­keim­mät omi­nai­suu­det. Joh­ta­jan on kui­ten­kin osat­ta­va tuo­da esil­le eri­lai­sia asioi­ta us­kot­ta­vas­ti ja va­kuut­ta­vas­ti, jot­ta hän pys­tyy vie­mään asioi­ta ha­lut­tuun suun­taan haas­teel­li­sis­sa­kin tilanteissa.

De­ba­toin­ti on­kin osal­taan väit­te­lyn har­joit­te­lua, jos­sa asioi­ta kä­si­tel­lään hen­ki­lö­koh­tai­suuk­siin me­ne­mät­tä se­kä it­se asi­aa ohit­ta­mat­ta. Tar­koi­tus on löy­tää jo­kai­sen de­ba­toi­jan vies­tin­näs­tä oma tyy­li: mi­ten eleh­tii, pai­not­taa sa­no­ja, tem­mot­taa tai te­rä­vöit­tää loo­gis­ta päät­te­ly­ky­ky­ään ti­lan­teen no­peu­teen. Tar­koi­tuk­se­na on löy­tää rat­kai­su oman kan­tan­sa esil­le tuo­mi­seen, ti­lai­suu­teen ja ai­hee­seen so­pi­val­la tavalla.

Konflik­ti­ti­lan­tei­den pel­ko on ih­mi­sel­le hy­vin luon­tais­ta. De­ba­toin­nis­sa voi­daan har­joi­tel­la asioi­den vies­tin­tää niin, et­tä kaik­ki asian kan­nal­ta tär­keät poin­tit ää­ri­pääs­tä toi­seen voi­daan tuo­da esil­le il­man konflik­tia. Se mah­dol­lis­taa myös han­ka­lien so­si­aa­li­sien ti­lan­tei­den har­joit­te­lua työ­elä­män muu­tos­ti­lan­tei­siin ja kehitystehtäviin.

Minkälaista oli osallistua koulutukseen?

JCI maa­il­mas­sa de­bat­ti suo­ri­te­taan kol­men hen­gen jouk­kueis­sa. Kat­sel­les­sa­ni tii­mi­läis­te­ni val­mis­tau­tu­mis­ta, kou­lut­ta­jien in­nok­kai­ta kat­sei­ta ja mei­dän uusien hie­man kau­his­tu­nei­ta il­mei­tä, ta­jusin mei­dän ole­van nyt täy­sin uu­den äärellä.

Kou­lu­tuk­ses­sa pai­no­tet­tiin, et­tä mei­dän tu­lee ym­mär­tää asia meil­le mää­rä­tyn kan­nan kaut­ta ja poh­tia, mil­lä ta­val­la vies­tim­me puo­les­ta tai vas­taan. Tii­min ta­voit­tee­na on he­rät­tää us­kot­ta­vuut­ta tuo­ma­ris­tos­sa, kau­hua kil­pai­li­jois­sa ja luo­da vah­vaa luot­ta­muk­sen tun­net­ta omas­sa tii­mis­säm­me. Sa­mal­la tu­li­si kes­kit­tyä kuun­te­le­maan ja ha­vain­noi­maan mui­ta, se­kä rea­goi­maan no­peas­ti kes­kus­te­lun muutoksiin.

Kun de­ba­toin­ti­har­joi­tus al­koi, huo­ma­sim­me pian, mi­ten ky­sy­myk­set kes­ken oman pu­heen­vuo­ron vai­kut­ti­vat vies­tin toi­mit­ta­mi­sen laa­tuun. Täs­tä joh­tuen en­sim­mäi­sen rau­hoi­te­tun mi­nuu­tin ai­ka­na tu­li pys­tyä tuo­maan esil­le kaik­ki pää­poin­tit va­kuut­ta­vas­ti, jot­ta ai­kaa jäi mie­li­pi­tei­den avaa­mi­sel­le tar­kem­min se­kä ky­sy­myk­sien vas­taa­mi­seen. Ai­ka vain lop­pui jo­ka ker­ta kes­ken, ei­kä kaik­kea eh­dit­ty sa­noa, mi­tä suunnittelimme.

Yk­si­löi­den vä­li­sen eron huo­ma­si he­ti ja kuu­den osal­lis­tu­jan kuusi eri­lais­ta ta­paa esiin­tyä ja lä­hes­tyä ai­het­ta, oli to­del­la mie­len­kiin­tois­ta seu­ra­ta. Ei­kä viih­dear­vo­kaan jää­nyt huo­maa­mat­ta. Meil­lä oli ni­mit­täin kai­kes­ta al­ku­kan­keu­des­tam­me huo­li­mat­ta to­del­la haus­kaa. Tai­det­tiin me rik­koa va­hin­gos­sa pa­ria sään­töä­kin, mut­ta on­nek­si tuo­ma­ris­tom­me oli hy­vin myötämielinen.

Mitä debatointi todellisuudessa opettaa?

Tii­min mer­ki­tys­tä ei voi iki­nä ko­ros­taa lii­kaa. De­ba­toin­nis­sa yh­teis­työ on edel­ly­tys on­nis­tu­mi­sel­le ja voi­tol­le. Kun yh­des­sä hy­vin suun­ni­tel­tu lin­jaus pu­heen­vuo­roil­le on vah­va ja jo­kai­nen tie­tää oman roo­lin­sa, on mah­dol­lis­ta myös on­nis­tua yh­des­sä. Myös tii­min tu­ki­tie­don­jy­väs­ten ke­rää­mi­ses­sä tois­ten pu­heen­vuo­rois­ta, oi­kei­siin vas­ta­väit­tei­siin tart­tu­mi­nen ja eten­kin näi­den pää­point­tien vies­ti­mi­nen tii­mil­le on tär­keäs­sä roo­lis­sa pis­tey­tyk­ses­sä ja vas­ta­väit­tei­tä ku­mo­tes­sa. Sil­lä on siis vä­liä, et­tä nap­paat­ko vas­ta­jouk­ku­een lip­sah­duk­ses­ta it­sel­le­si vin­kin omaan pu­heen­vuo­roo­si tai ja­ka­mal­la tie­don omal­le tii­mil­le­si, jot­ta he voi­vat si­tä käyttää.

Työ­elä­mä­tai­to­na tii­vis­tä­mi­nen on aliar­vos­tet­tu tai­to. Jos si­nul­le an­net­tai­siin­kin vain 3 mi­nuut­tia ai­kaa ker­toa asia­si va­kuut­ta­vas­ti ylei­söl­le, mi­ten luu­let, on­nis­tui­sit­ko? Väit­te­lys­sä ja ris­ti­rii­tai­sia mie­li­pi­tei­tä kä­si­tel­les­sä tii­vis­tä­mi­nen mah­dol­lis­taa us­kot­ta­vam­man vai­kut­ta­mi­sen ha­lua­maa­si koh­dey­lei­söön. Myös poh­ties­sa usei­ta eri mah­dol­li­suuk­sia ke­hi­tyk­sen ja kas­vun suh­teen tii­vis­tä­mi­nen te­hos­tai­si har­kin­taan käy­tet­tä­vää ai­kaa, jol­loin vaih­toeh­to­jen poh­din­ta ei oli­si niin ai­kaa vievää.

Mie­les­tä­ni jo­kai­sen esi­hen­ki­lön, asia­kas­pal­ve­li­jan, mark­ki­noi­jan, myy­jän ja joh­ta­jan tu­li­si käy­dä tä­mä kou­lu­tus. Ei pel­käs­tään esiin­ty­mis­tai­to­jen ke­hit­tä­mi­sen ta­kia vaan opet­te­le­maan kä­sit­te­le­mään vas­ta­väit­tei­tä, muut­ta­maan omia aja­tuk­si­aan puo­les­ta tai vas­taan, vaik­ka ei ha­luai­si, se­kä tuo­maan ra­ken­ta­val­la ta­val­la esil­le uusia kehityskohteita.

Vies­tin­nän mer­ki­tyk­sen ta­ju­aa vas­ta sit­ten kun si­tä ei ole. Tuo­daan asioi­ta ra­ken­ta­vas­ti pöy­däl­le ja luo­daan työ­elä­män kes­kus­te­luil­le­kin sään­nöt, jot­ta ra­ken­ta­via kes­kus­te­lu­ja voi­daan käy­dä tur­val­li­ses­ti ja jo­pa hauskasti.

ja tä­tä kou­lu­tus­ta pi­täi­si hyö­dyn­tää ihan jo­kai­sel­la työpaikalla.

-Jen­na Matt­jus, koe­jä­sen-